Pommini aiheutti hälytyksen pankkirakennuksessa.

17/3-2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Yhtenä uutenavuotena  ostin ilotulitusjuttuja  Kallion   myymälästä ja  odottamaan  vuoden vaihtumista. Paikka oli Hesa  ja  Porvoonkatu  5-7 B  63. Vuosi  1972.
Siihen aikaan  pystyi ostamaan aikalailla kovia  ns  tykinlaukauksia, jokka on nykyisin  ehdottomasti kiellettyjä ja  kun  sellaisen  räjäytti  betonitalojen  keskellä...niin avot.
Ja  niin  tuli ilta   31/12,  kello  lähemmäs  24,00. Minäpoika  9 kerroksisen  asuntoni  parvekkeelle , pahvilaatikko jossa  oli  enimmäkseen  juuri  tykinlaukauksia ,   tulitikulla  lanka  savuamaan....sekä  alas kadulle  jytkyjä nakkelin. PUM..PUM..PUM...PUUUUUM.!!!!
Ihmiset kadulla kiljui riemuissaan (ko?) . Tuumasin että jospa kaksi kerralla heitän, ne  vierekkäin käteeni otin ja  samalla tulitikulla  kummatkin tulilangat  sain syttymään...ja  alas  viskasin. Kuului todella  tavaton jytkäys,  korvat  menivät lukkoon ja   innoissani olin.
Kunnes.....
Kului minuutin/toista kun  alkoi kuulumaan  puupää..puupäää....puupäää...puuuupää   ujellusta ja havaitsin miten  useita  poliisiautoja  kohden  asuntoni  edustaa  kurvaili. Autoista purkautui useita  poliisisetiä  (siihen aikaan ei naisimmeispoliiseja ollu)  ja  ne alhaalla  olevaa  rakennusta  piirittämään  kirkkaat  taskulamput  vain  välähteli.  Samassa hokasin. Alhaalla  oli  parikerroksinen rakennus, jonka toisessa  päässä  sijaitsi  KOP   sivupankkikonttori.  Heittämäni  tykinlaukaukset  olivat ilmeisesti  tehneet  hälytyksen  ja  sen seurauksena  poliiseja  paikalle.
Vaikka mulle jäikin  muutama  tykinlaukaus, niin senverran  viisas  olin, etten niitä  enää alas nakellut.
Woi  sitä Wanhaa nuaruuren aikaa.

Ekku Mattila.

Täyspartani kasvu ja tuho.

17/3-2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


"Parta-aikaani"  muistellen..


Vuonna  1968  tuumasin että jsopa  kasvatan itselleni kokoparran  ja koska olen sanojeni mittaaneen miäs, niin sisoo.
Olin asunut Hesassa  vuoden  toista  ja partapäätöksestäni  kului  vuoden, kun isäni soitti että hän tulee siellä käymään junalla  se ja se  ja  minäpoika partoineni  häntä   asemalle  vastaan. Kun juna  Vaasasta  tuli  laiturille, niin  ihmisiä sieltä purkaantui  muutama sata. Jo kaukaa tunnistin isäni Alahärmästä, keskeltä pitäjätä , karvahattu päässä,vaikka  oli  jo Huhtikuu  , paksu  lämmin pomppa  päällään, tummat  housut jaloissaan  sekä kädessään  lapaset.
Seisomaan hän jäi  ja  selvästi minua  katseellaan  etsi. Kävelin isäni eteen, muutaman meeterin päähän  ja  iloisena  sanoin..."tervepä terve...tulit  niinkuin  sanoit...mites  niinkun muuten kuuluu"?......mutta  minä sain  sellaisen  altakulmien katseen isältäni ja hän sanoi kovalla äänellä.........."minä  tässä  poikaa  orottelen...sen piti tulla  mua vastahan..."..johon minä vastasin..."että  minähän tässä  jo olen...poikas....minä...poikas...".
Ainakin minuutin isäni mua  tutkisteli ja sitten lopuksi  tunnisti  omaksi poijakseen  ja  kovalla äänellä  sanoi..."voihan  helevetti sentään...mikä sulla on  naamassas...tollainen  ruma karvakasa...oot  kun joku  pummi.....aja  saatana  heti   noi  karvat pois..".
Arvakkaapas....noustiin raitsikka  kolmoseen, joka  vei  mun Porvoonkatu  5-7  B  63  asunnolleni  ja  koko ajan isäni mun karvanaamani haukkui.Selvästi  raitsikan  ihmisillä oli hauskaa.Juu....ja kun  kämppääni mentiin, niin minä  suoraa päätä  vessaan jossa  raastoin  ruman  partakarvani  pois.
Homma kesti  tunnin verran. Oli  se parta niin takus.

Ekku Mattila.

SPEDICTIONS.......Hollannista...Amerikkaan...Ranskasta...Italiaan...Tanskasta...Saksaan...

16/3-2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,
selasin sen sivuja,
 ja minä kuulin,
ja minä näin:


Ranskassa  kone  maahan sortuu,
kuusi kuolee,
ministereitä jokainen.

Paganinin vuorella,
syttyy sota,
talot kaatuu,
aurinko on  vihreä,
kuusitoista on  luku.

Sairastuu ja Ranska,
ministeri on pää,
Lafrompoiseksi kutsuttu,
kesällä hän kuihtuu pois.

Skotlannissa on kylä,
Gaelia  huudetaan,
kun meri valtaa  talonne.

Tenossa liikku vanhat haamut,
ne pään lähellä,
Meksikossa katoaa kaupunki,
jyrinä on valtava.

Pato sortuu Argansissa,
järvessä White Riverin,
kuolleita   yhdeksäntuhatta.

Toisen kerran  häviää,
Zwinger,
kun Dresden taas  tuhoutuu.

Kasaan kaatuu  kirskuen,
silta Vähän-Beltin,
pituutta  1700,
meri on voittaja.

George  on Kreikkalainen,
nyt  tummuu taulus,
taiteesi katoaa,
nimesi menee  pilalle.

Under  1000- talen,
Alvastra  klosterruin ,
i  Östergotland,
Den  skabli   forsörd.

Aavasaksas  on Hanhisaari,
Arolasta Leutsuvaaraan,
paikalla  vieraita  joukkoja,
pulina  on kova.

Vesi nousee  ylitsesi,
patosi on Hollannis,
Haringvlieti on nimesi.

Ekku Mattila.

Voittorunoni 1968.

16/3-2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Katselin Wanhaa  päivä/lenkkikirjaani   Helsingin ajoilta  vuonna  1968  ja  Wanhat  muistot  palaavat  vauhdilla mieleeni. Olin jo siihen aikaan  kirjoitellut runoja ja  lähettänyt  pariin lehteenkin. mm  Nyyrikkiin. Voitin  ekapalkinnon ja sain palkkioksi  ostokupongin kirjakauppaan josta  ostaa pätkäytin  hyvän  kirjoituskoneen.
Noh...yksi  ilta isäni soitti  ja kysyi mitäs  touhuilet  ja  sanoin että mm runoja kirjoittelen. Isäni siihen että  ethän ole mikään ammattilainen, joten  runosi  eivät taida olla  mistään kotoisin ja  siihen vastasin että  juuri  viikko/pari sitten  voitin Nyyrikki-lehden  runokilpailunkin..johon isäni  taas  että  sinun kannattaa lopettaa  sellainen  touhu ja keskittyä  työhön.  Työstä se palkka  tulee, ei mistään akkain runoista...
Sitten isäni sanoi  ettäääh...noh..jos kerran  kirjoittelet  runoja niin paappa muutama  värsy  esim sodasta ja mä sanoin että joo sopii.....heihei  me  toivotettiin ja  heti paikalla   avasin runosuoneni  ja  alkoi pukata  sodasta  kertovaa   runonlaulantaa..
¤¤¤
Saatte  ihan vapaasti lainata  esim tätä  seuraavaa  runoani  , mutta  mainitkaa  että se on Ekku Mattilan  kirjoittama.
¤¤¤
Siis:
Sota  tulee kauhun lailla,
repien se meitä raapii,
raastaa henget  ruumiistamme.

Lomalta kun monttuus palaat,
vaimos kuva tajunnassas,
luoti löytää lävitsesi.

Kirahtaen äänes kaikuu,
kouristaa sut kumaraan,
sammaleessa  veripilkku.

Maahan kaadut  ähkäisten,
silmäs auki revähtäneet,
etsivänä  luodit  vinkuu.

kyl on hengen  ottajia,
vetäjiä liipaisimen,
pistäjiä  kuolonmiekan.

Kuolema  on hiljaisuutta,
laaksoissa  taas  tuuli käy,
missään ei näy  Jumalaa.

Ekku Mattila.


JK: Panin  runoni postiin  isälleni  ja  soitin  muutaman päivän päästä. Äitee vastasi ja  sanoi että  isäsi on ollut  kumman hiljaa kun  luki  sotarunoni. Taisi  Wanhat  sotamuistot  tulla mieleen?

Lääkärit kieltävät antamasta tehohoitoa vanhuksille/eläkeläisille.

14/3-2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Tänään   tuli todiste,että  Suomessa  ollaan  ottamassa  Saksan  malli  1925  sairaiden  hoitamisessa.Saksassa  jätettiin hoitoa vaille ,kehitysvammaiset, raajarikkoiset niin  lapset kun  vanhemmmatkin, sokeat , homot  ja  erityisesti  iäkkäät  poissa  työelämässä  olevat.
Saksassa  keskitettiin  vain ja ainostaan terveisiin "arjalaisiin"  nuoriin ja  reippaisiin ,työläisiin, tuleviin  sotilaisiin ja  muut  jätettiin  oman onnensa nojaan.
Vanhat  ruojat  saavat kuolla pois  jaloista pyörimästä.
Suuri Sote(tappo)uudistus  tuntuu  olevan  Saksan  tarkka  malli melkein 100  vuoden takaa. Uutisissa  haastateltiin  erästä  lääkäriä, joka  vaikuttaa  Turun  yliopistollisessa  sairaalassa  ja  hänen suustaan  tuli  todella  järkyttävän  sairasta  tekstiä.
Jos  hänen  sairaalaansa  yritetään tuoda  tehohoitoon  vakavasti  sairas  vanhus, niin  sairaala  kieltäytyy  ottamasta  sellaista  paskaläjää hoidettavaksi.Täytyy  kuulemma  keskittyä (valikoida)  sellaiset  potilaat, joissa on "potentiaalia" , joissa  on  odotettavissa  työpanosta  yhteiskunnalle, joista  saadaan suurin hyöty. Ei auta vaikka  "vanhan"  mummaraasen/paapan  lapset/suku  yrittää vaikuttaa  lääkäriin, että  pappa/mummu  saataisiin kuntoon ja  edes  muutamaksi  vuodeksi  elävien  kirjoihin......Sairaala (johtavat  lääkärit)  kieltävät tehohoidon  tykkänään. Menköön hautaan yhteiskuntaa  rasittamasta.
Alkaa  tuntua  pikkuhiljaa  siltä ,että  ns elintaso/raha/pelkuri/rikollispakolaiset  varmasti tulevat  saamaan  kaikkinaisen  yhteiskunnan  hyödyn, koska  heissä on sitä  tervettä  nuorta "potentiaalia",työtätekeviä  nuoria  robotteja, tappajauskonnoistaan  piittaamatta. Heissä on ns  tulevaisuus ja sairaat  Suomalaiset  ikänsä  työtä tehneet  saavat  mennä  manan majoille.
Mutta  heii!!!
Missä  on lääkäreitten   vala ??....Vakuutan  kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani  palvelemaan lähimmäiseni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääräni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen ,sairauksien ehkäiseminen , sekä sairaiden parantaminen ja heidän ja heidän kärsimystensä  lievittäminen"...
???  Nähtävästi  lääkärit  lievittää  sairaiden  kärsimystä  antamalla heidän kuolla  hoidon  kieltämisellä.  Kiva. kiva Suomi.

Ekku Mattila.

Kauhavan Pentti Nikula...494...vuosi 1963 ja tervateippi/rautanaulat.

13/3-2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Pentti Nikula, seiväshyppy  22/6-1962 , rima  494 ja Kauhava.


Olinhan siellä minäkin. Polkupyörällä sotkettin  Härmäläästen  kollien kanssa Kauhavan  urheilukentälle, jossa  oli  tulossa  seiväshypyn  MM -yritys.
Seiväshypyn  vauhdinottorata  oli ns  myötätuuleen  ja  silloin oli kova  tuuli.  Kun  rima  laitettiin  uuteen MM  tulokseen, 494 niin kävi  kolme kertaa että kesken vauhdinoton  tuuli  pudotti  riman alas ja Nikula  joutui keskeyttämään yrityksen.
Järjestäjät  tuumasta toimeen...ensin riman    kumpaankin  päähän  kiedottiin  mustaa ns  tervateippiä, mutta  sekään ei auttanut. Tuuli  pudotti  riman kesken Pentin  hyppy-yrityksen. Järjestäjät hakivat jostakin  kaksi  suurta  rautanaulaa, ainakin  parikymmentä  senttisiä ja  sellaisen  työnsivät  rimassa olevan  teipin  alle. Molempiin päihin.
Ja  uusi yritys.  Nikula  otti  vauhdin, ponnisti  ja  hiphurraa  ylitti  nipinnapin  riman ja  uusi  uljas MM-tulos  näki päivänvalon.Jokainen paikalla ollut  näki, kuten minäkin, miten  rima  pomppi  rajusti kannattimillaan , ylös, alas  ja  melkein  tipahti  pois.  Ilman  "lisä-aineita"  rima olisi  takuulla  tippunut.
Kovassa iskussa  Nikula  oli    vuonna  1963. Pajulahden  hallissa  teki  ensin  500, sitten viikon päästä   505  ja siitä  pari viikkoa  510.   Porvoossa  ylitti halli  EU-tuloksen  tasan  500.   Joten kyllä  se  Kauhavan  494  olisi  ylittynyt "normaalistikin"  oli  Nikula  niin kova  miäs.

Ekku Mattila.

Moottorisaha on vaarallinen vekotin.

13/3-2018.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vuonna 1982 isäni  soitti että tuukko  Härmään ja näytän sulle  mitkä puut  voidaan kaataa pois  ja niistä tehdään halkoja.
Ja mä tein niin. Ajoin  syntymäkotipitäjääni Alahärmään, jossa isäni   jo odotteli.Hän oli  merkannu kaadettavat kymmenkunta  koivua ja  sanoi että soitappa  Sepposen Jaakolle, sillä  hän on vanha tekijä ja osaa kaataa  puut johon minä sanoin että  kyllä minäkin  sen homman  osaan.Turhaa Jaakkoa   tähän hommaan tarvii vaivata...mutta isäni edelleen väitti että sahaat  vain omaan jalkaasi, usko ny...mutta en uskonut  ja  hain moottorisahan autoni  takaloosterista, siihen  pensaa  ja  pari nykäystä...pruumf...ja  siinä se oli. Husku  kävi kun kultakello.
Isä sanoi että menee pois sillä ei raaski kattoa kun jalkaani  sahaan  ja voi että kun  mua harmitti. Ja  eikun hommiin vaan.  Ensimmäiset  pari/kolme  koivua  meni nurin kivasti , niistä  katkaisin meeterin halkoja  vinon kasan ja  melkein  tyytyväinen itteeni olin.
Noin  tunnin päästä yksi  koivu meni ns konkeloon, tarttui  toiseen runkoon oksistaan kiinni  ja  sitä tottakait purkamaan aloitin. Puolittain  siinä jouduin aika  vaarallisestikin kurkottelemaan käynnissä olevalla  moottorisahalla , oksan sieltä katkaisin, toisen tuolta ja......kun kevätliukasta oli, niin jalkani  horjahti.  Siinä huskussa  oli ns  jarruvika, joka  tarkoitti ettei   terä heti lakannut  pyörimästä vaikka kaasun kiinni laitoin. Ainakin  2-3  sekunttia  terä jatkoi  liikkumista  ja  tottakait  mun vasemman jalkani löysi. Polven   yläpuolelle  terä  jyrsi  mukavasti ettäääh...mutta onneksi  mulla oli  kaksi vaatekertaa päälläni  ja niiden  ansiosta  terä lakkasi pyörimästä.
Fruuuufs.
Autsista....ja  heti tunsin miten lämmintä  "nestettä"= verta  alkoi   hitaasi valumaan mun vasempaan saappaani  sisälle , minä konkkasin  saunan  eteiseen, jossa  työtapaturmaa  tutkimaan  aloin. Verta  tihkuva  haava  oli  noin  10 senttiä pitkä ja repaleinen  tottakait  ja  taas konkkasin  tupaan josta löysin  desinfiontisuihkepurkin ja  siitä  suihkimaan  isältä salaa  haavan päälle. Vinttiin  kapusin  ja vanhan  ikkunaverhon  riivin  sopiviksi suikaleiksi ja  niistä  kiedoin  haavan päälle  muutaman  kerroksen.
Kaffille  menin isäni kanssa  ja sanoin että tuun uudelleen  muutaman päivän päästä, koska  sahani  prittailee  ja  se  meinaan korjata  välillä.Isäni ei huomannut mitään  ja en  juliennut  tunnustaa  että hän oli  oikeassa. Noin  parin viikon päästä  loput  koivut kaadoin eikä sillä kertaa  mitään haaveria  sattunut.  Ainiin....yhä edelleen  on arpi  kintussani muistona  vuoden  1982  tapaturmasta.

Ekku Mattila.

ja...enkä  tietystikään mihinkään lääkärin mennyt.