22/12-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,selasin sen sivuja,
ja minä kuulin,
ja minä näin:
Veden voima sortaa sulut,
joessa Theimsin,
Toveriksi kutsutut.
Talot peittää liejusora,
rannalla Sagami-Nadan,
Hiratsukas on poissa.
Historiaan katoaa,
lainpyörä Dharmachakrasin,
se kultaa ja näkyvä,
Jokhangin temppelissä.
Palavan näin kukkulan,
Kioton keskellä,
savu nousee korkealle.
Atomi halkeaa,
autiomaassa Juudaan,
Mikmasta länteen,
saastuvan näin Gebanin.
Tuhkaksi palaa,
Laidsin keto,
lähellä Daania.
Varastoiksi muutetaan,
Kiir-Hareseti,
Mooabin suree.
Kuuma tuli polttaa,
savesta majan,
Antonian on poissa.
Jesajan nään huutavan,
kun katto sortuu, seinät kaatuu,
kirjakääröt palaa museossa,
ja Israel itkee.
Jäljelle jää suuri kuoppa,
tantereella Araunan,
heikoksi muuttu alttari,
eikä väkevää enää tunneta.
Autuaat ovat vaarassa,
kehdossa Israelin.
Raunioita näin Middelburgissa,
Nikolauksen pyhä,
luostarissa Zeelandis.
Kuningas ja Paleista,
patoaukealla kohoaa,
muisto taistelun,
maahan saakka se sortuu.
Kolinaa ja tummaa tuulta,
entisessä Byzantions,
nykyisin on Istanbul,
järistys on valtava.
Rinteet sulaa velliksi,
ja osuu siltaan,
Tiibetissä,
Lhasassa suuri suru.
Tuhkan alle peittyy,
Islannissa tasanko,
Thingvelirin on koti.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
avasin hohtavan kirjan,
tulevaisuuden kirjan,selasin sen sivuja,
ja minä kuulin,
ja minä näin:
Veden voima sortaa sulut,
joessa Theimsin,
Toveriksi kutsutut.
Talot peittää liejusora,
rannalla Sagami-Nadan,
Hiratsukas on poissa.
Historiaan katoaa,
lainpyörä Dharmachakrasin,
se kultaa ja näkyvä,
Jokhangin temppelissä.
Palavan näin kukkulan,
Kioton keskellä,
savu nousee korkealle.
Atomi halkeaa,
autiomaassa Juudaan,
Mikmasta länteen,
saastuvan näin Gebanin.
Tuhkaksi palaa,
Laidsin keto,
lähellä Daania.
Varastoiksi muutetaan,
Kiir-Hareseti,
Mooabin suree.
Kuuma tuli polttaa,
savesta majan,
Antonian on poissa.
Jesajan nään huutavan,
kun katto sortuu, seinät kaatuu,
kirjakääröt palaa museossa,
ja Israel itkee.
Jäljelle jää suuri kuoppa,
tantereella Araunan,
heikoksi muuttu alttari,
eikä väkevää enää tunneta.
Autuaat ovat vaarassa,
kehdossa Israelin.
Raunioita näin Middelburgissa,
Nikolauksen pyhä,
luostarissa Zeelandis.
Kuningas ja Paleista,
patoaukealla kohoaa,
muisto taistelun,
maahan saakka se sortuu.
Kolinaa ja tummaa tuulta,
entisessä Byzantions,
nykyisin on Istanbul,
järistys on valtava.
Rinteet sulaa velliksi,
ja osuu siltaan,
Tiibetissä,
Lhasassa suuri suru.
Tuhkan alle peittyy,
Islannissa tasanko,
Thingvelirin on koti.
Ekku Mattila.
