tiistai 12. joulukuuta 2017

Jäätynyt sianpää , säikähtäneet asiakkaat ja mä.

12/12-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Luin  lenkki/päiväkirjaani   tänään , johon  olin merkinnyt  12/12-2002  "surkuhupaisan"  tapahtuman.
Heh.
Minulla oli siihen aikaan  ns  susikoira , joka  söi kuin hevonen. Kävin ostamassa  Kauhajokiselta  teurastamolta  liha/luu/klönttejä, sillä niitä sai  ihan pikkurahalla.Siihen aikaan.
Nyt ei enää saa....Euu on kieltänyt.
Samana päivänä  tuli   tuttu  henkilö, jolla  oli  300  sikaa kasvamassa  Joulukinkuiksi  silla sopivasti  ja  osan  hän oli jo ns  teurastanut. Miehellä oli  suuri sianpää susikoiralleni ja  tottakai  sen otin vastaan.
Sinä päivänä 12/12-2002  oli kova  tuuli  ja pakkasta  kuusi astetta. Kun   mies   lähti niin otin  sian pään ja  sitä  kirveellä  paloiksi  hakkaamaan.  Ensinnä  se oli  saaterin suuri  ja  melkein  umpijäässä.
Klons..klons...viuh..viuh..
Kirves meinas  monta kertaa kimmota  kintuuni  ja  sen takia  "taisin"  päästellä  aikamoisia  ärräpäitä...."#"!¤%¤#"!!?%¤#""keles..
Kesken  työtouhun  kuulin  rykinää ja  äänen suuntaan  käännyin katsomaan.  Takanani seisoi  kolme  vanhempaa  naisimmeistä , silmät  suurina  ja selvästi jossainmäärin kauhuissaankin.  Samassa muistinkin......he olivat  asiakkaitani  joiden tulemisen  olin unohtanut  jäätynyttä  sianpäätä   hakatessani.
Kuulivat  tottakait  sadatukseni ja näkivät  miten  kallonpalaset  lentelivät  pitkin pihaani.Sianpään meinaan.  Kovan tuulen  takia en kuullut kun he  ilmestyivät  "teurastamista"  seuraamaan.
Niin...arvakkaapa ??...juuri niin.....he  astuivat hartiansa kyyryssä  takaisin autoonsa ja lähtivät  kohden Jalasjärveä. Eivät  halunneet  mun  tekemistäni  häiritä.
Terveisiä Kaisulle ...heh.


Ekku mattila.