3/6-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Täiasiaa pukkaa.......
Pikkumäläkkinä 1956 , Voltin kansakoulussa me kollit saatiin päihimme täitä.
Oltiin noin 9-10 vuotiaita ja ne täit tuli vanhoista heinäladoista, joissa me leikittiin ja takaan että niitä oli paljon.
Meinaan niitä täitä, ei heinälatoja.
Vaikka mutsi päitämme kampasi ns täikammalla , pöydän ääressä, jonka päällä oli valkoista paperia että ne täit havaittaisiin, niin ei ne loppuneet sitten millään. Pahinta oli öisin. Päänahkaa kutitti niin perskeleesti ettäääh. ...
Äitee polki apteekkiin pyörällä. Sai sieltä jotakin mustaa mönjää, joka haisi todella pahalle.Kuulemma siinä oli pikiöljyä, petroolia ja muita aineita sellaisessa lasipullossa ja se mukana kotiin. Niin tuli ilta sekä ehtoo. Meirät kollit pantiin kuumaan saunaan , päät pestiin tulikuumalla vedellä ja kun nuppi oli kuivanut , niin päänahkaan mutsi hieroi sitä täitahnaa.
Ai että kirveli.
Tämän jälkeen pään ympärille kierottiin hantuuki, se jollakin nauhalla kiinni että pysyi ja sitten maate sänkyyn.
Edelleenkin kirveli.
Niin tuli aamu.Hantuuki pois ja äitee päitämme tarkistamaan. Ei yhtään elävää täitä. Nolivat kaikki kualleet tyynni....Kaikki. Moltiin tyytyvääsiä , vaikka päänahkamme oli monta päivää ruvella.Varsinkin yön jälkeen oli nahanhiutaleita tyyny valakoosena. Mutta tärkeintä oli että täit katosi sen siliän tien.
Oli se aikaa se. Oli.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Täiasiaa pukkaa.......
Pikkumäläkkinä 1956 , Voltin kansakoulussa me kollit saatiin päihimme täitä.
Oltiin noin 9-10 vuotiaita ja ne täit tuli vanhoista heinäladoista, joissa me leikittiin ja takaan että niitä oli paljon.
Meinaan niitä täitä, ei heinälatoja.
Vaikka mutsi päitämme kampasi ns täikammalla , pöydän ääressä, jonka päällä oli valkoista paperia että ne täit havaittaisiin, niin ei ne loppuneet sitten millään. Pahinta oli öisin. Päänahkaa kutitti niin perskeleesti ettäääh. ...
Äitee polki apteekkiin pyörällä. Sai sieltä jotakin mustaa mönjää, joka haisi todella pahalle.Kuulemma siinä oli pikiöljyä, petroolia ja muita aineita sellaisessa lasipullossa ja se mukana kotiin. Niin tuli ilta sekä ehtoo. Meirät kollit pantiin kuumaan saunaan , päät pestiin tulikuumalla vedellä ja kun nuppi oli kuivanut , niin päänahkaan mutsi hieroi sitä täitahnaa.
Ai että kirveli.
Tämän jälkeen pään ympärille kierottiin hantuuki, se jollakin nauhalla kiinni että pysyi ja sitten maate sänkyyn.
Edelleenkin kirveli.
Niin tuli aamu.Hantuuki pois ja äitee päitämme tarkistamaan. Ei yhtään elävää täitä. Nolivat kaikki kualleet tyynni....Kaikki. Moltiin tyytyvääsiä , vaikka päänahkamme oli monta päivää ruvella.Varsinkin yön jälkeen oli nahanhiutaleita tyyny valakoosena. Mutta tärkeintä oli että täit katosi sen siliän tien.
Oli se aikaa se. Oli.
Ekku Mattila.
