maanantai 10. huhtikuuta 2017

Kyllä silmissäni vilaji.....auts.

10/4-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


1950  olin nelivuotias  vesseli , kun äiteellä oli synttärit.
Vieraita  tuli   tupa täyteen , kukkia  toivat , pullaa sekä suklaata. Nami...nami.
Yksi iso  suklaarasia oli mulle mieleeni , jo sentakia koska se oli iso ja siinä oli kultaisella kiiltopaperilla  käärittyjä   erikokoisia paloja .  Voi että ne oli hyviä.
Mutta harmikseni huomasin, että muutkin siitä  suklaata  ottivat ,ei hyvä ja siksi  suoritin seuraavanlaisen  toimenpiteen.
Hain äiteen ompelukonelaatikosta  pienen peltisen rasian, jossa oli  ns taxeja, sellaisia noin sentin mittaisia  pikkunauloja ja eikun  hommiin.
Varmistin  etteivät muut huomaa kun niitä taxeja  suklaanappeihin varovasti työnsin, mutta  asia selvisi  kuitenkin tuotapikaa. Trookalan vanha Maija  suklaanpalasen suuhunsa työnsi ja samalla sai  terävän taxinaulan  kieleensä.  Kova ihmettely  alkoi......kaikki  pöydän ympärille kokoontuivat, tarkistivat  muut  rasiassa olevat suklaat  ja huomasivat  niissäkin törröttävän  teräviä  pikkunauloja.......
"Kuka mitä häh??....miten..??  ja häh?...kuka mitä häh??"
Niinpä  kirkkaalla  kersan äänelläni tunnustin... "laitoin naulat sentakia ettei niitä muut syä".
Juupajuuh....
Kun vieraat  lähtivät ja  ei toristaja  ollut  näkösällä....huomasin  miten näin välillä  seiniä, välillä kattoa, välillä  lattiaa. ja  taas seinää/kattoa. Ovikin siinä taisi  vilahtaa, kattolamppukin kanssa, kun kiukkuinen  äiteeni mua  hiuksista  ympäri huonetta  retuutti.   Oli  se torella  jumalatoon  selkäsauna.....taikka  tukkapöllö.
Siihen Wanhaan aikaan  kersat sai  selkään , oli syytä taikka ei ollut. Nyt taisi olla.
Auts.


Ekku Mattila.