23/6-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Koska ollaan kohta Juhannuksessa, niin mieleeni tulee aika Wanha juttu...taikka tapahtuma...ja se menee näin:
1960 meidän kylän kollit tuumattiin että jospa mennään Juhannusaattoiltana Kauhavan lentosotakoululle tiirailemaan lentsikkoita.
Ja polkupyörällä me sinne sotkettiin , 32 kilomeetriä...Ylihärmän sekä Kauhavan Varpaan (on senniminen kylä tänäkin päivänä) kautta, liput jokka maksoi 50 penniä per nuppi ja lentokentälle muiden joukkoon..........
Oli siellä nähtävää sekä kuultavaa...oli..oli. Suihkarit lenteli pitkin taivasta , piirrettyjä tuli rainateltasta ja makkaraa syötiin että napa rutaji.
Mutta antakaas olla. Jossakin vaiheessa huomasin että mun rippilahjarannekelloni , jellona merkkinen oli pudonnu mun ranteestani ja taisin päästää äärräpäitä....Soli mulle ostettu Ylihärmäläisestä Hautian kello/kultaliikkeestä ja kuulemma maksoi 50 kymppiä.
Tragerian jälkeen me lampsittiin ympäri lentokenttää tunnin/toista ja tuumattiin että jospa me ollaan jo kaikki nähty ja otimme suunnan polkupyöriämme kohden.
Mutta antaakaas toisenkin kerran.....!!
Muutama sata metriä käveltyämme huomasin maassa jotakin kiiltävää , sen siitä käteeni nostin ja ..........sehän oli mun oma rannekelloni. Sitä ei ollu muut havaannu , sillä siinä kohtaa oli kaljapullon korkkeja ja sunmuuta tavaraa joiden joukkoon kelloni oli sopivasti piiloutunut. Siitä oli nahkainen ranneke toisesta päästä irronnu......mutta.....
Oli se hiano juttu.
Sain jellonani takaisin.
Ennyt muuta......hyvää Juhannusta kaikille.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Koska ollaan kohta Juhannuksessa, niin mieleeni tulee aika Wanha juttu...taikka tapahtuma...ja se menee näin:
1960 meidän kylän kollit tuumattiin että jospa mennään Juhannusaattoiltana Kauhavan lentosotakoululle tiirailemaan lentsikkoita.
Ja polkupyörällä me sinne sotkettiin , 32 kilomeetriä...Ylihärmän sekä Kauhavan Varpaan (on senniminen kylä tänäkin päivänä) kautta, liput jokka maksoi 50 penniä per nuppi ja lentokentälle muiden joukkoon..........
Oli siellä nähtävää sekä kuultavaa...oli..oli. Suihkarit lenteli pitkin taivasta , piirrettyjä tuli rainateltasta ja makkaraa syötiin että napa rutaji.
Mutta antakaas olla. Jossakin vaiheessa huomasin että mun rippilahjarannekelloni , jellona merkkinen oli pudonnu mun ranteestani ja taisin päästää äärräpäitä....Soli mulle ostettu Ylihärmäläisestä Hautian kello/kultaliikkeestä ja kuulemma maksoi 50 kymppiä.
Tragerian jälkeen me lampsittiin ympäri lentokenttää tunnin/toista ja tuumattiin että jospa me ollaan jo kaikki nähty ja otimme suunnan polkupyöriämme kohden.
Mutta antaakaas toisenkin kerran.....!!
Muutama sata metriä käveltyämme huomasin maassa jotakin kiiltävää , sen siitä käteeni nostin ja ..........sehän oli mun oma rannekelloni. Sitä ei ollu muut havaannu , sillä siinä kohtaa oli kaljapullon korkkeja ja sunmuuta tavaraa joiden joukkoon kelloni oli sopivasti piiloutunut. Siitä oli nahkainen ranneke toisesta päästä irronnu......mutta.....
Oli se hiano juttu.
Sain jellonani takaisin.
Ennyt muuta......hyvää Juhannusta kaikille.
Ekku Mattila.
