lauantai 19. joulukuuta 2015

Espoon käräjäkivet...Wanhasta ajasta.

19/12-2015.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Espoon Matinkylässä asuessani minulla oli tapana tehdä juoksulenkkini ns pitkin mettiä. Siihen aikaan (1974) melkein jokapaikassa  oli pehmeitä kinttupolkuja  ja niillä oli mukavampaa juosta kuin kovalla asfaltilla.
Kerran    oikaisin pienehkön mäen poikki  ja sen toisella puolella olevan  hevosenkengän muotoisen kivikehän huomasin. Siinä oli  kivikehä  joka muodostui  8;sasta  kivestä , niin että  7 oli kengan muodossa mutta yksi siinä edessä suoraan, tavallaan hevosenkengän avatussa  osassa. Sen edessä.
Tärkeän "oloisena"
Koska tuumasin levätä hetken , niin istuin  siihen  hevosenkengän keskellä olevalle kivelle, riisuin kengät jalastani ja maailma   ihmettelemään.
Kummallakin puolella oli siis  3 kiveä ja minä siinä keskellä.
Ei mennyt kuin muutaman minuutin kun aloin tuntemaan ittumaista "kutinaa" itsessäni ja  se oli tavallaan  niinkuin  henkistä laatua. Olin ikäänkuin tulisilla hiilillä , tunsin tuskaa sekä epätoivoa ja outoa  syyllistä oloa........ja ei auttanut kuin vaihtaa kiveä,,siis paikkaa.
Heti helpotti.
Muutaman kerran toistin tämän saman  tilanteen  juoksulenkilläni ja sama juttu.Se keskimmäinen kivi oli kuin kirottu ,eikä siinä voinut pitkää aikaa istuskella....joten "tietäjän" myssy päähäni ja  asia selvisi....
Kyseessä oli  ns käräjäkivet.
Se ittumainen kivi oli syytetyn kivi ja  hänen vierellään olevat 3+3 kiveä   senkaikaisten "lautamiesten" kivet. Suurin kivi, joka oli suoraan edessä oli tuomarin istuin. Kokeilin istuskella sillä kivellä ja  voi ettääää.......!....Kivestä suorastaan huokui  määräysvaltaa , isoa johtajaa ,  ylituomaria kaikin tavoin.......minä määrään....ja tuomitsen.
Ja sitten....:
Muutin Matinkylästä  pois noin  1978 ja unohdin koko kivikehän. Kunneees....1988 ... nykyisen  vaimoni kanssa kävelimme siellä suunnalla ja muistin kivet ja eikun paikkaa etsimään.
Koko mäki oli  muuttunut.  Puut kaadettu  rivitalojen tieltä. Mutta jihuuuuuh....kivet olivat yhä samoilla paikoillaan.....ne oli jätetty lasten leikkikentän alueelle  ja  silläkin hetkellä kiljuvat ipanat  kirmailivat  käräjäkivillä........Onneksi joku rakennusmestari/insinööri/päättäjä  huomasi säilyttää ehkä satoja vuosia  vanhat käräjäkivet kivet.....Wanhasta ajasta .....silloin ennenWanhaan käytössä olleet......Oliko  tietoinen  kivien tarkoituksesta , vaiko halusi muksuille peuhapaikat.
Niin tai näin...hyvä juttu.

Ekku Mattila.