keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Murhattu laukkuryssä (Inkeriläinen )ja haudattu lapsi.

8/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kun muutin Härmään väliaikaisesti vuonna 1982 ,niin jo samana kesänä  jouduin kummallisen tapahtuman kohteeksi. Ajelin ajatuksissani vanhaa tietä ,Knuuttilanraittia ja ollessani ns   erikoisen hiekkamonttujen kohdalla polkupyöräni takapyörään potkaistiin , niin että menin nurin.
Ja sitä ihmettelin suu auki.
Ensin luulin että pyörän taka-akseliin tuli jotakin vikaa ja se aiheutti sen  kaatumiseni,mutta kun tarkistin sen ,niin kunnossapa oli.
Ja eikun eteenpäin ,mutta.......
Noin viikon kuluttua tapahtui aivan sama asia ja juuri erikoisen hiekkamonttujen kohdalla.Taas joku keeveli potkaasi pyöräni takaosaan ,mutta nyt pystyin pysymään pystyssä.Jee.
Ja kovaa kyyttiä syntymäkotiini. Kyselemään äitiltä että mikä tuota erikoisen hiekkamonttua oiken vaivaa..häh?   Isä siitä keskustetilanteesta otti ja liukeni.Meni mukamas puita hakkaamaan liiteriin.Jep.
Noh..sanoi äitini....voinpas sen sulle kertoakin.Ja kertoi.
"Noin vuonna 1880...kerrotaan...rikas laukkuryssä , Inkeriläinen ,käveli  reppuineen pitkin   Alahärmää  sanoi äiti.  ja Kauppamiehellä oli ollut hyvia myyntikuukausia ja sentakia hänen massiinsa oli kertynyt rahaa ja palio.
Liikkuessaan suunnilleen  nykyisen Knuuttilanraitin  paikkeilla joku tappoi laukkuryssän  ja  vohki rahat ,sekä hautasi ruumiin jonnekin .
Kylillä asiasta puhuttiin ,mutta pikkuhiljaa  tapahtuma unohtui.
Noin vuonna 1936  paikkeilla yksi   henkilö ,ihan uteliaisuuttaan ,ajatteli että jospa koetan ettiä laukkuryssän rumista. Ja alkoi kaivamaa.Siitä Erikoosen hiekkamonttujen paikkeilta ,eikä mennyt kun parisen viikkoa,niin jotain löysikin.
Ruumiin , sellaiseksi muumiontapaiseksi  muuttuneen.Kiedottu vanhaan harmaaseen   täkkiin.Hevosloimen   Tapaiseen ja loimessa hevosen nimi.  (enpä viitti sanoa sen hevoosen nimeä.E.)
Lapsen ruumis loimeen käärittynä.
Senaikaanen nimismies kohta  paikalle ja tutkinta alkakoon ..
Jaahas...sanoi vallesmanni. Jaahas sanoi toisenkin kerran ja siitä paikasta taloon ,jossa oli ollut joskus samanniminen hevoonen ,kun mitä ruumiin ympärillä  olleessa  loimessa luki. Aluksi..nainen ..kielsi mitään asiasta tietävänsä , mutta nähtyään loimen jossa talon hepan nimi ,niin tunnustamaan että tupa raikui.
Nainen oli pukatu ns paksuksi ja työn tekijä katosi hiljaa takavasemmalle. Naisen mukaan hän piilotti raskautensa  ja synnytti..kuolleen lapsen.Noin kuukautta ennen laskettua aikaa  ja hautasi   ruumiin erikoisen hiekkamontulle.
Äitini mukaan  asiasta käytiin leivättömän pöydän ääres keskustelujakin ja niiden tuloksena nainen sai  toista vuotta linnaa. Sillä sipuli.
Tähän päivään mennessä  ei murhatun laukkuryssän rumista ei ole vieläkään löytynyt.Paree niin. Sen kuitenkin tein 1983 että siunasin sen murhapaikan (kat)  ja enää ei kukaan potki kenenkään polkupyörän takarengasta.
Kuten..... Tapio Rautavaara kertoo  korttipakasta.. ja sanoo..että tämä tarina on tosi,  niin samaa sanon minäkin.
Kertomani tarina on tosi !

8/1-2014.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.