2/6-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Näette kohta Viron maan,
yhtyvän näet liettuaan,
Latviakin kuihtuu pois,
iso isäntä ostaa talon,
Suomessa näen turvattomuutta.
Suuri suru Ranskan maassa,
kaksi naista kuolee pois,
Presidentti maahan vaipuu,
siirtyy syrjään,
pettureiden ,
vuosi tää.
Bergen on Norjassa,
kaupunki jo vanha,
kas vuoret nousee,
vesi saapuu,
taloja et koskaan nää.
Voi Hollantia,
voi Grootea,
suuri aukio pian vedessä.
Agonlahdessa ei kohta enää,
viljellä simpukkaa,
muta peittää niemen rannat.
Nään Jemenin ja kenraalin,
ei Alilla enää paikkaa,
hän humauksessa katoaa.
Varokaa nyt Ruotsin maa,
koht veri sammuu vaahdoten,
siel vallasta pian taistellaan,
kumman väriset saappaat sen,
yhä otsallaan outo kääre.
On matalalla Tanskan maas,
se musiikkitalo mahtava,
veden alta harjan nään.
Juri All Malik,
oot Irakis,
et räjähdystä tajua.
On Saimaassa tää Imatra,
15600 kilowattia,
pian Vuoksi ja Laatokka,
ne yhtyy,
ja rannoilla on meteli.
Vantaalla on mäki,
tääl valvotaan voimaa,
pian vieraat sormet,
sammuttaa sen.
Galatanin sillassa,
Istanbulissa,
valtavia aukkoja,
Jantrajoen rinteillä,
on Tarnovo,
Bulgariassa maanjäristys.
Timur Lenk on Balkhanissa,
mausoleumi valtava,
toinen puoli maahan kaatuu.
Pyhä oot ja Birgitta,
Vadsenaniin laitettu,
yksineljäkolmenolla,
jäljelle jää vain muistot.
Tuomio on Islannis,
Reykjavikin rannalla,
Faxatfloinissa kirkko poissa.
Saman saa Italii,
tuomiokirkko valtava,
goottilainen rakennus.
Jugoslaviassa Dudrovnik,
talot ovat rannalla,
kalat uivat ylitse.
2/6-2012.
Ekku Mattila.
