15/5-2012.
Ekku Mattila
selvänäkijä.
Asuin 8 kuukautta Turussa lähellä senaikaista postin pääkonttoria.Vuosi 1970.
Aurajoen rantaan noin 200 metriä.
Oli kevät ja tulossa seuraavana päivänä pitkä työvapaa , Pääsiäisen vuoksi.
Työpaikkani sijaitsi suunnilleen 2 km päässä ja aamulla olin sinne juossut.
Tulin illalla asuntooni töiden päätyttyä ja huomasin perskeles että lompakkoni oli unohtunut työpaikkani pukukaappiin....voi ja voi...
Noh...tuumasin...eihän tässä ole mitään hätää...joudun olemaan syömättä vain....nelisen päivää...
täh....neljäkö päivää....apua....
kääk....
Tuli ilta ja ensimmäinen murina mahastani....Huoneessani ei ollut ruuan murentakaan...paitsi jenkikassissa olevat 20-30 likaista sokerinpalaa...ja aamulla viittä palaa vesikupissa liottelin...ja
join.....joo....röyh...
Vuokra-asuntoni omistajat olivat lähteneet jonnekin ties minne ja kylläpäs heidän kaksiosainen jääkaappinsa oli ruokaa täynnä,,,,ihan pullollaan....ruokaa...mutta...
en ja en...en ja en...ei tullut mieleenikään ...ei....ja ei...
Ainoastaan niitä likaisia sokerinpalojani liottelin ne piiiiitkääät päivät....ja malttamattomasti odottelin töihin pääsemistäni ja lompakkooni kiinni....ruokaa...ruokaa...
Kolmantena nälkäiltana istuskelin Aurajoen rannalla...todella nälissäni...ja penkillä ei ollut muita...ei missään lähelläkään näkynyt..
Kello oli noin 23,00.
Melkein säikähdin,kun äkkiä vieressäni istuskeli mies,,,oikealla puolella...noin 50 kymppinen...vaaleahiuksinen.. vaaleahko puku päällään...
" Iltaa nuorimies " mies sanoi...." haluatko että mennään syömään tuonne Trinaks ravintolaan"??
Täh....tuumasin heti paikalla.....mielessäni...taitaapa ukko olla "niitä miehiä ja meinasin
raskaasti sanan säilällä hivauttaa.... antaahan vetää siitä...mutta jokin esti kiukunpuuskani...
Nimittäin hänestä huokui jotakin...kummallista...rauhaa ja levollisuutta....ystävällisyyttä...kuin
olisimme tunteneet toisemme jo aikaa sitten...jossakin...tuolla kauempana....joskus...ennen...
Ei ollut "niitä miehiä"...ei.
Kiitin kohteliaasti ja sanoin kyllä pärjääväni....kiitosta vaan...kyllä se tästä...menee...kiitos kuitenkin tarjouksestasi....ei minulla nälkä....narrasin....ei ole...
Ja mies nousi lähti...mutta kääntyi takaisin noin 5 metrin päästä,,tuli eteeni ja ojensi käteeni jonkun paperinpalasen...ja lähti pois....
En ehtinyt edes kiittää....se paperinpala oli satasen seteli...satasen seteli....voi sitä ihmettä ja kummaa maailmaa...satasen seteli...
Jahas...näettekö.. kello 23,30 ....yhden nakkarin Turussa...aivan kauppatorin kupeessa...siinä odottaa vuoroaan..nuori mies...pitkätukkainen...nahkatakki yllään... siniset farkut....maha muristen...
.....hän aikoo ostaa kymmenen nakkia....sinapin ja ketsupin kera....ja ostaakin...
Voi että oli hyvää.....
ufomiehen antamalla satasella...
Kiitosta vaan...näin julkisesti ja jälkikäteen...
Kogks ompaks!!
15/5-2012.
Ekku Mattila.
